Ranskalaiskausi
Kapteeni Émile Delanoë ja hänen kirjeensä varustamolle 1919-1921
Syksyllä 2021 Forum Marinum sai tietää, että eräällä ranskalaisperheellä on hallussaan Laënnecin päällikön kapteeni Émile Delanoën kirjeitä ja joitakin kuvia. Yhteystiedot kyseiseen perheeseen olivat kovin epäselviä, joten tarvittiin apua. Delanoë oli Laënnecin neljäs päällikkö vuosina 1916-1920
Perinneyhdistyksellämme ja Forum Mainumilla on useita vuosia ollut Ranskassa uskollinen Suomen Joutsenen / Laennëcin ystävä Yves Chedotal, jonka on laivan erään aiemman päällikön jälkipolvea. Hänen apuunsa turvautuen etsitty perhe ja alukseemme liittyvä aineisto löytyi. Yves sai aineiston haltuunsa, kopioi sen ja lähetti Forum Marinumille ja Yhdistyksellemme: 32 kapteenin kirjettä varustamolle ja useita perhekuvia.
Kapteeni Émile Delanoë puolisonsa ja lastensa kanssa ”…vuosia myöhemmin …” (kuvan alkuperäisestä tekstistä) eli ilmeisesti Laënnecillä purjehdusten jälkeen.
Kirjeiden taajuus
Kun Laënnec oli kotimaisessa satamassa, oli kirjeenvaihto varustamon ja laivan päällikön välillä melko taajaa – ainakin kirje suuntaansa viikossa. Lisäksi kiireellisissä tapauksissa käytettiin sähkösanomia.
Ulkomailla kirjeitä luonnollisestikin lähetettiin vain määräsatamista, päällikkö teki itse tarvittavat ratkaisut. Kuitenkin esimerkiksi miehistöä koskevissa asioissa oli mahdollista ja usein pakko turvautua paikallisiin konsuleihin tai muihin Ranskan edustajiin.
Vieressä on tyypillinen kapteeni Delanoën kirje. Alussa käydään läpi kirjeiden perillemeno – päällikkö kertoo saaneensa varustamolta vahvistuksen, että hänen kirjeensä on mennyt perille.
Rochefort le 23 Juillet 1919; 23.7.1919
Lähettäjä
Le Capitaine Du 3/mats LAENNEC
Vastaanottaja
Monsieur l´Administrateur de la Societe des Armateurs Nantais
1 Rue d´Alger NANTES
Monsieur l´Administrateur (Johtaja)
Minulla on kunnia saada teiltä vahvistus kirjeestäni 22.
PURKAMINEN. – Purkaminen on alkanut klo 2 tätä kuuta puolipäivän jälkeen suuren paneelilevyn avulla. Nyt on purettu jo 25 tonnia.
TOISEKSI.- Olen saanut kirjeen rannikkoliikenteen kapteenilta, joka asuu La Rochellessa. Hän kysyy, onko toisen perämiehen paikka vapaana. Olen jo vastannut hänelle, että hän lähettää nopeasti omat tietonsa, jotta voisin informoida teitä.
Ei muuta tänään. ”Olen henkilö kunnioittaen teidän koko uskollisuutta.”(sanatarkka käännös kohteliaisuudesta)
Kirjeiden kääntäminen suomeksi
Kirjeistä on suurin osa koneella kirjoitettu, vain muutama käsin. Kääntämistyössä vaikeutena oli, että kieli on sata vuotta vanhaa ja kapteeni Delanoë käyttää meritermejä, joita ei tavallinen sanakirja tunne. Lisäksi näyttää siltä, että kapteeni ei ollut kovin taitava ranskan kielen kirjoittaja.
Kaikki tekstit saatiin kunnialla käännetyiksi. Suurena apuna oli netissä osoitteessa https://translate.google.fi/?hl=fi oleva sanakirja. Työn loppuvaiheessa löytyi, taas netistä, ranskalainen merisanasto osoitteesta https://fr.wikipedia.org/wiki/Glossaire_maritime, jonka avulla meritermistöäkin saatiin ymmärrettyyn muotoon.
Kirjeiden kaikki yksityiskohdat eivät historiallisesti ole niin tärkeitä, kuten mikä oli se rikin tukivaijeri, joka piti uusia. Kuitenkin joku kohta jäi kääntäjää vaivaamaan ja jonka kanssa oli tehtävä ”tutkintatyötä”: le petite cheval (tarkka suomennos: pieni hevonen). Kun em. kohta laivassa meni rikki, viivästyi lastaaminen jopa viikon. Kyseessä oli siis lastauksessa käytettävä laite tai kone. Lopulta useiden neuvottelujen ja netin sanakirjojen avulla löytyi vastaus: lastivintturin höyrymoottori. Laite on ilmeisesti joskus saanut nimensä siitä, että aiemmin hevosta on käytetty voimanlähteenä vintturia pyörittämässä. Sama metodi oli kotimaisten tukkilaisfilmiemme mukaan käytössä tukkilauttoja niputettaessa.
Ylemmillä riveillä kapteeni pyytää varustamoa maksamaan rästiin jääneen laskun.
PS. -kirjoituksen teksti on käännettynä:
”Muutamaa päivää ennen lastauksen päättymistä lastivintturin höyrymoottori (le petite cheval – pieni hevonen) meni rikki. Olin pakotettu lähettämään sen korjattavaksi. Siksi myöhästyimme kahdeksan päivää lastaamisessa.”
Alus Yhdysvaltain viranomaisten hallinnassa
Kapteeni kertoo varustamolle, kuinka paljon oli hiiltä laivalla 20.3. 1918 – 8.5.1919. Hän kertoo myös, että tämä ajankohta on sama, minkä alus on ollut Shipping Board Americain -organisaation määräysvallassa. Hän oli siis aluksen päällikkönä koko em. ajan.
Kirjeissä on maininta myös tykkien poistamisen jälkeen tarvittavista korjauksista. Aiempien tietojen mukaan aluksella oli amerikkalaiskauden aikana kaksi 75 mm:n tykkiä. Ne oli varmaan asennettu lujasti kannelle ja niiden poistamisen jälkeen kanteen jäi korjattavaa – ilmeisesti myös metallikantta oli paikattava.
Elokuussa 1919 ei laivalla ole enää merisotilaita eikä upseereita. Aluksella oli siis ollut tykkejä hoitamassa tykkimiehistö.
Amerikkalaisilla oli laivassa oma radionsa sekä sen käyttäjä. Ilmeisesti laite jäi laivalle, sillä päällikkö pohti sen käyttöä – radistia ei ranskalaisilla ollut.
Minulla on kunnia lähettää teille tiedot hiilimääristä, jotka ovat olleet aluksella 20.3. 1918 – 8.5.1919, eli ajankohtana, jolloin alus on ollut Shipping Board Americain -organisaation määräysvallan alaisena.
Dakarissa lähtöpäivänä 20.3.1918 20 tonnia arvo 4500 frangia
Rio de Janeirossa toukokuu 1918 10 B arvo 2000, mil reis
Newport News´ssa elokuu 1918 20 B arvo tuntematon
Nämä tiedot on vahvistettu laskuissa, jotka olen teille lähettänyt ja jotka olen allekirjoittanut yhdessä Shipping Boar dAmericain´in valtiohallinnon agenttien kanssa.
Päällikkö (Le Capitaine)
Päällikön palkkasaatavat
Päälliköllä ja varustamolla oli joitakin kertoja erimielisyyksiä palkan maksamisessa. Kirjeistä saa sen käsityksen, että Yhdysvaltain hallitus maksoi Delanoëlle palkkaa. Varustamon mielestä se oli liian korkea verrattuna päällikön tavanomaiseen palkkaan, ja varustamo pidätti jonkun osuuden maksamastaan palkasta. Päällikkö vetoaa muiden laivojen päälliköille maksettuihin palkkoihin ja esittää varustamolle laskentakaavan, minkä mukaan palkka tulee maksaa: lastimäärän neliöjuuri kerrottuna matkapäivien lukumäärällä.
Telakointi
Laënnec telakoitiin määrävuosin, mutta aina se ei mennyt suunnitelmien mukaisesti. Yhtenä pulmana oli laivassa vielä olevan lastin ja painolastin purkaminen, sillä varsinainen lasti esti painolastin käsittelyn. Kuitenkin laiva tuli saada riittävän kevyeksi, jotta se saataisiin uimaan telakkaan ja jotta sen mahdolliset kyljen viat voitaisiin korjata. Toinen pulma oli, että jotkut laivat näyttivät etuilevan kuivatelakalle menossa. Tarvittiin pitkälliset neuvottelut ja virallinen kirje telakkaa johtavalle taholle, ennen kuin laiva saatiin vietyä telakkaan.
Miehistö
Työnjakona varustamon ja päällikön välillä oli, että varustamo palkkasi – usein päällikön suosituksen mukaan – päällystön ja päällikkö muut. Varustamon apua kuitenkin tarvittiin myös miehistön värväämisessä, sillä esimerkiksi telakassa oltaessa miehistöä oli vaikeata löytää.
Oma lukunsa oli myös miehistön osalta palkanmaksu. Miehistö oli usein eri mieltä palkan määrästä ja siitä jouduttiin usein neuvottelemaan.
Laivan siirtyessä telakalta pois päällikkö on laatinut listan miehistöstä sen mukaisesti, miten kukin on halukas jatkamaan palvelusta.
Laivalta pois haluavien kohdalla kaksi on luonnehdinnan arkaluontoisuuden vuoksi tässä merkitty anonyymisti
Lista miehistä, jotka haluavat pois laivalta
Le Gorju Lucien Menettänyt äitinsä ja isoäitinsä ja sisko hyvin sairas
Prieur Jeran Ei valitettavaa
Allanic Charles Ei valitettavaa
Dugue Joseph Ei valitettavaa
Gallen Pierre maitre(?) Hyvin kiireellisiä perheasioita
Monsieur 1 Liikaa vaatimuksia
Monsieur 2 Hyödytön
Le Port Joseph Ei tietoa miksi
Monsieur 3 Puolihullu
Le Brun Vincent Sisar hyvin sairas
Lista miehistä, jotka ovat laivalla Nantesiin saakka ja ehkä kauemmas.
Guillot luutnantti
Delanoe Kokki
Droguet matruusi
Riou matruusi
Kermorvan kevytmatruusi
Huet kevytmatruusi
Hebert kevytmatruusi
Lavigne harjoittelija, Hyvin rohkea päästäkseen kevytmatruusiksi
Gilbert laivapoika
Herra Delepine, jos mahdollista, lupa mennä myöhemmin kapteenikurssille
Korjaukset
Eniten kirjeissä kerrottiin varustamolle takilaan kohdistuvista korjauksista kuten raakojen ja vaijerien kunnostuksesta tai vaihtamisesta. Joskus päällikön sanamuoto antaa ymmärtää, että varustamo otti liikaa kantaa tehtäviin töihin ja päällikkö ilmaisi kyllä tietävänsä, oliko jonkun yksityiskohdan kunnostaminen tarpeen vai rahan haaskausta.
Lasti
Kirjeissään kapteeni ei kerro kovinkaan paljon laivan lasteista. Joskus hän mainitsee, paljonko kirjeen kirjoittamishetkeen mennessä on lastia saatu ruumaan tai purettu. Kirjoittaessaan tuon höyrykäyttöisen kansikoneen rikkoutumisesta hän kertoo, että lastaustyö viivästyi kahdeksalla vuorokaudella.
Lisätietoa Yvesin avulla Ranskasta
Kapteeni Émile Delanoën muutakin aineistoa kuin nyt saadut kirjeet on alussa mainitulla suvulla. Ystävämme Ranskassa Yves Chedotal on luvannut vielä selvittää, miten hän saisi ne haltuunsa.
Yvesillä on työn alla kirja, joka kertoo Laënnecin ranskalaisajasta. Vielä hän kaipaa oikeuden päätöskirjoja siitä, miksi v. 1902 Laënnec tuomittiin syylliseksi yhteenajossa, jolloin aluksemme oli hinattavana ja ajautui englantilaisen hiililastissa olevan höyrylaiva Penzancen kylkeen, sillä seurauksella, että jälkimmäinen upposi.
Forum Marinum ja Yhdistyksemme olemme hyvin iloisia Yvesilta saamastamme avusta. Hän on saanut meiltä tutkimuksissaan apua ja toivomme, että hän saa kirjaurakkansa valmiiksi. Hän on luvannut, että siinä tulee olemaan meille mielenkiintoisia yllätyksiä!
Yhdistys on saanut ystävältämme Yves Chedotalilta kuvia vanhasta Laënnecin pienoismallista (yllä), jota myös FM:n tutkija ja hallituksemme jäsen Mikko Meronen on käynyt katsomassa. Pienoismalli on St Nazairen ECO -museossa, missä Yhdistys v. 2002 tutustui mm. aluksemme rakennustelakkaan, mutta tästä pienoismallista silloin ei matkalaisille kerrottu.
Visa Auvinen