Matkat
Perinneyhdistyksen järjestämillä matkoilla on tarkoituksena käydä niissä satamissa tai kohteissa, joissa Suomen Joutsen on vieraillut tai joilla on ollut jotain tekemistä yhdistyksen nimikkolaivan kanssa.
Las Palmasin matka 7.-14.11.2023
Suomen Joutsen on käynyt Las Palmasissa kaksi kertaa. Ensimmäinen vierailu tapahtui 1. matkalla tammi-helmikuussa 1932 ja toinen vierailu 2. matkalla marraskuussa 1932.
Vuoden 2023 matkaa valmisteltaessa yhdistys otti yhteyttä Kanarian saarten Suomen kunniakonsuli Juan Carlos Diaz Lorenzoon, joka järjesti tutustumiskäynnin Las Palmasin satamaan. Kävimme kunniakonsulin johdolla tervehdyskäynnillä satamajohtajan luona ja sen jälkeen mm. La Luzin satama-alueella, missä Joutsen aikoinaan oli ankkuroituna.
Lisäksi viikon mittaisen matkan ohjelmaan kuului saarikierros ja viimeisenä iltana yhteinen päätösillallinen. Muun ajan matkalaiset tutustuivat omatoimisesti kaupunkiin tai nauttivat rantaelämästä. Matkalla oli mukana yhteensä 16 henkilöä.
Jalkojen huuhdontaa Las Canterasin rannalla.
Hiekkaa varpaitten välissä.
Las Palmasin satamakonttorin sisäänkäynti.
Vasemmalla satamassa oppaanamme toimitut Juan Francisco Fonte näyttää kartasta Joutsenen ankkuripaikkaa. Oikealla kunniakonsuli Juan Carlos Diaz Lorenzo.
Tervehdyskäynnillä satamajohtaja Beatriz Calzadan toimistolla.
Konsulipalveluvirkailija Hanna Hokkanen osallistui monin tavoin satamavierailumme järjestelyihin, minkä lisäksi hän toimi satamakäynnillä tulkkina.
Esa Saari tarkastelee satamakonttorin aulassa olevia plaketteja.
Suomen Joutsenen ankkuripaikka oli vuonna 1932 pääpiirtein kuvassa näkyvän laiturin kulman kohdalla.
Ryhmäkuva matkalaisista, vasemmalla kunniakonsuli.
Koko päivän kestäneellä saarikierroksella miellyttävänä oppaanamme toimi Outi Böök.
Matkalla käytiin mm. Arucasin ja Terorin pikkukaupungeissa. Kuvassa Arucasin katedraali.
Arucas.
Maittava kanarialainen lounas nautittiin Tejedan kylässä upeiden maisemien äärellä.
Maisema lounasravintolan terassilta. Maastopalo on tuhonnut jokin vuosi sitten puuston ja tilalle on istutettu uusia taimia. Taustalla häämöttää Teneriffan saari.
Retken aikana tehtiin tietysti myös ostoksia.
Päivän viimeinen vierailukohteemme oli Telden pikkukylän historialliset kujat.
Las Palmasissa on myös todella iso pienvenesatama, mihin oli kokoontunut muun muassa noin 200 veneen ARC -laivue odottamaan Atlantin ylitykselle lähtöä. ARC, Atlantic Rally for Cruisers on jokavuotinen tapahtuma, jossa ympäri Euroopaa tulevat matkaveneilijät purjehtivat Kanarialta Karibialle. Valtameren ylitys kestää kolmisen viikkoa. Tällä kertaa mukana oli kaksi suomalaisvenettä.
Osa matkalaisista kävi tutustumiskäynnillä venesatamassa, missä oli mahdollisuus bongata todellisia valtamerijahteja.
Hotellimme Reina Isabel, joka sijaitsee aivan Las Canterasin rannan tuntumassa.
Näkymä hotellin kattoterassilta, missä on uima-altaan lisäksi kuntosali ja spa.
Englannin matka 17.-20.9.2019
Vuonna 1932 Suomen Joutsen joutui Färsaarilla ankaran myrskyn runtelemaksi ja oli pakotettu hakeutumaan telakalle. Sopivin sellainen oli Englannissa, suomalaisille kauppalaivoillekin hyvin tutussa Hullissa. Yhdistyksemme tämänkertaisen matkan yksi pääkohteista oli Hullin satama ja Suomen Joutsenen telakointipaikalla käynti.
Oppaamme Eija Rostron oli matkalaisia vastassa Manchesterin lentokentällä tiistaina 17.9.
Heti moottoritielle päästyämme huomasimme, että Brexit on tässä maassa ajankohtainen asia.
Matkalla kohti Yorkia näimme vilahduksia ensimmäisistä nummimaisemista.
Saavuttuamme majoituskaupunkiimme Yorkiin lähdimme oppaamme johdolla kävelykierrokselle kaupungin vanhaan keskustaan.
Valtavan kokoista York Minster tuomiokirkkoa ihailimme ulkopuolelta.
Brittiläiseen kulttuuriin kuuluva teehuone.
Kapeita katuja ja kujia riitti ihmeteltäväksi.
Keskiviikkona 18.9. matkamme suuntautui halki upeitten nummimaisemien ensin kohti Scarboroughin merenrantakaupunkia, joka sijaitsee saarivaltion itärannikolla.
Scarboroughiin saavuttuamme saimme ihailla upeaa merimaisemaa, jossa entisaikojen lomanviettäjät viihtyivät.
Näköala kohti kaupungin nykyistä keskustaa.
Tämä rakennus esitti kyläsairaalaa samannimisessä TV-sarjassa.
Vierailimme Scarboroughin pienessä merimuseossa, jota paikalliset vapaaehtoiset ylläpitävät.
Museoon oli arkistoitu tiedot paikallisesta merenkulusta ja kalastuksesta alusten ja henkilöiden tarkkuudella.
Päivän seuraava käyntikohde oli Whitbyn pieni ja idyllinen lomakaupunki.
Lounaan nautimme Englannin parhaaksi fish and ships paikaksi valitussa Trenchers -ravintolassa. Sen edustalla oli jatkuva jono, jonka me onneksi pääsimme varauksemme ansiosta ohittamaan.
Whitbyssä tutustuimme kapteeni Cookin museoon.
Paluumatkalla Yorkiin kävimme Goatlandin kylässä, missä on kuvattu suosittua TV-sarjaa Sydämen asialla.
Kuvauksissa käytetty vanha Anglia.
Goatlandin kylän kautta kulkee vanha nummien maisemarautatie, jolla nykyisin kuljetetaan turisteja höyryveturin vetämällä ”museojunalla”.
Torstaina 19.9. suuntasimme Hulliin. Tässä odotamme sataman portilla yhteyshenkilöämme. Turvavaatimukset olivat tiukat ja matkan johtajan piti allekirjoittaa kolme eri paperia ennen kuin pääsimme jatkamaan sataman alueelle.
Tässä altaassa Suomen joutsen oli telakoituna noin kaksi viikkoa alkuvuodesta 1932 Färsaarilla sattuneen vaurion jälkeen. Allas on nykyisin käytössä laiturina eikä sulkuporttia enää ole. Vasemmalla Finnlinesin Suomen terminaali.
Altaan äärellä 22 matkalaista kokoontui ryhmäkuvaan. Etuoikealla oppaamme Eija.
Vuorovesi oli tuonut altaaseen monenlaista roskaa.
Kävimme ihailemassa kaupungin liepeillä Humber-joen ylittävää siltaa, joka oli valmistuessaan 1981 maailman pisin riippusilta.
Ohjelmaamme kuului käynti aivan Hullin keskustassa sijaitsevassa merenkulkijoitten koulussa Trinity Housessa, missä Joutsenen miehet aikanaan vierailivat. Tällä kertaa jouduimme tyytymään talon ulkopuoliseen tarkasteluun ohjelmamme järjestäjälle sattuneen kömmähdyksen vuoksi.
Hullin tuomiokirkkoon sen sijaan pääsimme tutustumaan sekä ulkoa että sisältä.
Kirkossa oli näyttävät Falklandin sodan muistotaulut, kuten merivaltiolle sopiikin.
Tässä hämmästellään vanhan kanavan päätä, jossa Hullin pormestari aikanaan 1600 -luvulla esti Englannin kuningattaren pääsyn kaupunkiin poliittisten riitojen vuoksi.
Seuraava käyntikohteemme oli Hullin merimuseo.
Museossa oli esillä paljon kalastukseen liittyvää aineistoa ja mm. valaan kokonainen luuranko.
Museossa olleen Hullin sataman pienoismallin se osa, jossa näkyy Joutsenen telakointipaikka.
Suomikin oli esillä museossa. Tässä pienessä taulussa kerrotaan Effoa:n laivaliikenteen aloittamisesta Suomesta Hulliin.
Päivän päätteeksi tapasimme läheisessä kahvilassa Hullin Suomen kunniakonsulin John Goodin. Hänellä oli suuri ansio siihen, että lopulta pääsimme käymään Hullin satamassa ja Joutsenen telakointipaikalla.
Kuvassa kunniakonsuli ojentaa yrityksensä 175-vuotishistoriikin yhdistyksemme puheenjohtajalle Juhani Toikalle.
Matkamme erinomaiselle oppaalle Eija Rostronille luovutettiin paluumatkalla Yorkiin yhdistyksen mitali, jossa on kuvattuna nimikkoalauksemme.
Perjantaina 20.9. aloitimme kotimatkan suuntaamalla bussilla kohti Manchesterin lentokenttää. Matkan aikana Matti Parjanen piti mielenkiintoisen tietokilpailun Isoon Britanniaan liittyvistä asioista.
Matkalla pysähdyimme Haworthin kylässä lounaalle.
Old White Lion tarjosi nimensä mukaisesti ruokailullemme perinteisen englantilaisen ympäristön.
Vielä ennen lentokentälle saapumista saatoimme ihailla kauniita maisemia nummia halkovalla pienellä tiellä. Tie oli paikoin niin kapea, että vastaantulevat autot joutuivat pysähtymään väistäessään bussiamme.
Ja lopuksi tähän vielä Google Eartin kuva Hullin satamasta, missä Suomen Joutsenen telakka-allas on näytetty nuolella.
Syksyn 2018 matka Örön linnakkeelle
Örön matka toteutettiin suunnitellulla tavalla 8.9.2018. Retkeen osallistui kaikkiaan 32 matkalaista – joukon koko oli siis tavoitellun mukainen. Sää suosi matkailijoita, tuuli oli kohtuullista eikä kesän säätyyppiin kuluvaa kiusallista hellettä ollut, vaan aurinko piillotteli vienosti pilvien takana.
Matkaosuus Turusta Kasnäsiin ja takaisin toteutettiin linja-autolla, Kasnäsista Öröön ja takaisin vesibussilla.
Bussin menomatkalla Visa Auvinen kertoi Örön linnakkeen alkuvaiheista 1900 -luvun alussa. Paluumatkalla kerrottiin matkalaisille Yhdistyksen Chymoksen historiankirjoittajilta saamasta Suomen Joutsenen aineistosta. Joutsenellehan lastattiin matkalle lähdettäessä 2000 – 3000 litraa Chymoksen puolukkamehua, jonka tarkoitus oli muun muassa pitää janon lisäksi keripukki loitolla. Matkalla kerrottiin myös suunnitelmasta tehdä vuoden 2019 syksyllä matka Britannian Hulliin. Siellä Joutsen oli ensimmäisen matkan aikana telakassa korjauttamassa Fär-saarilla saamansa pohjakosketuksen vaurioita. Telakan tarkka paikka on onnistuttu määrittämään.
Laiturialueella toivottaa oheinen rekennus matkailijat tervetulleiksi. Pyöreä sinivalkoinen merkki kertoo, että saari on kansallispuisto.
Matkalaiset Öröön kuljettanut vesibussi NORRSKÄR purkamassa lastiaan, vieressä on vierasvenesatama.
Retkeläiset kaikki 32 ryhmäkuvassa.
Örössä ensimmäisenä ohjelmannumerona oli ruokailu. Lohikeiton valmistajat olivat todellakin alansa ammattilaisia!
Örön ruokala ja lounashetki .
Ruokailun jälkeen alkoi opastettu kierros saaressa. Opas oli hyvin tehtäviensä tasalla ja saaren historia ja nykypäivä tulivat kovinkin tutuiksi. Kierroksen lopussa käytiin 12 tuuman (305 mm) järeän tykin tuliasemassa, sen sisällä ja tulenjohtotiloissa.
Opas kertoo Örön rakennuskannasta – taustalla saaren vesilaitos.
Kierroksen jälkeen oli runsaasti vapaa-aikaa, jolloin retkeläisillä oli mahdollisuus omaan tahtiin katsella saaren nähtävyyksiä . Mielenkiintoinen kohde oli ruokalan lähellä oleva kallionhuippu, josta oli komea näkymä yli alueen saariston.
Puheenjohtaja Juhani Toikka luovuttamassa oppaalle Yhdistyksen rintamerkkiä kiitokseksi hyvästä opastuksesta.
Näköalapaikalta lähellä ruokalaa näkyy horisontissa Bengtskärin majakka, jonne Örön linnake ampui vuonna 1941 karkoittaakseen siellä maihinnousseen vihollisen.
Osa matkalaisista uskaltautui järeän tykin vierelle – osa mittavaa putkea näkyy vasemmalla olijoiden takana.
305 millimetrin järeä tykki ilman retkeilijöitä.
Rannikkotykistösäätiön Örön kallioon kiinnittämä muistolaatta.
Matka Napoliin ja Roomaan 9.-14.10.2017
Suomen Joutsen vieraili kolmannella valtameripurjehduksella vuonna 1934 Napolissa. Koska Napoli on kohtuullisen matkan päässä Roomasta, matka suunniteltiin siten, että ensin oltiin Roomassa kolme päivää ja sitten Napolissa kaksi päivää.
Napolin lahti taustalla Vesuvius. Kuvan oikeassa alalaidassa on Castel Nuovo ja sen edessä laituri, jossa Joutsen oli.
Suomen Joutsen Napolissa vuonna 1934. Taustana on Castel Nuovo.
Matkan toteutuminen
Matka toteutui kaikin tavoin suunnitelmien mukaan. Matkalaisia oli kaikkiaaan 24 – juuri sopiva määrä kaikin tavoin.
Ensin tutustuttiin Roomaan ja Vatikaaniin. Tutustumiskohteina olivat tavanomaiset merkittävät kohteet. Sen jälkeen siirryttiin linja-autolla Napoliin – sama auto oli käytössämme koko ajan, vain kuski vaihtui.
Roomassa oppaina olivat Pauliina ja Heidi. Koko matkan ajan Roomasta Napoliin, Napolissa ja Napolista Rooman lentokentälle Jatta. Vesuviuksen huipulla oli vielä oppaana paikallinen englanniksi tulivuoresta kertonut rouva. Pompeijissa oli oppaana Maria. Kaikki olivat hyvin tehtäviensä tasalla.
Roomassa vanhoja rakennuksia oli riittävästi. Tässä retkeläisten taustana kaupan, teollisuuden, taiteen ja maanviljelyn rakennus. Keskellä kuvaa vaaleatukkainen oppaamme Pauliina.
Rooman oppaamme Heidi oli varustautunut hyvin näkyvällä opastusmerkillä, ylimpänä Suomen lippu.
Retkeläiset valmistautumassa Vatikaanin museoihin tutustumiseen. Kaikilla on kuulokoje vihreine johtoineen, jonka avulla opas piti joukkoa koossa ja kertoi kokoelmista. Taustalla näkyy Pietarin kirkon torni.
Heidi kertoo Pietarin kirkossa Pieta -veistoksesta.
Retkipäivä Vatikaaniin ja Pietarin kirkkoonoli pitkä ja niin välillä nautittiin matkaeväitä.
Rooman Closseum on nähtävyys, jossa käy vuosittain noin miljoona turistia.
Forum Romanumilla loppui Heidin urakka meidän kanssamme ja matkan johtaja luovutti hänelle muistoksi mm. Napolista kertovan SJ-kirjan.
Villa d´Este oli suihkukaivoineen miellyttävä kokemus! Keskellä oppaamme Pauliina.
Koko matkan pääkohde oli Napolin satama ja laituri, jossa Suomen Joutsen oli v. 1934. Matkalaisten vasemmalla puolella on laituriosuus, jossa Joutsen oli kiinnitettynä, taustana Castello Nuovo.
Vesuviuksen huippu on noin 1100 metrin korkeudessa. Sinne oli käveltävä, mutta yllättävän hyvin se onnistui – ainakin tässä ilmeet ovat iloisia!
Vesuviuksen huipulta ostetussa postikortissa on kuva kraaterista ennen vuoden 1944 purkausta eli sellaisena, kuin Suomen Joutsenen pojat sen näkivät.
Vesuviuksen huipulla meitä olivat opastamassa mm. Jatta (oikealla) ja paikallisopas.
Viimeinen retkeläisten ydessäolo toteutui Napolissa. Samaan tilaan tuli seurue, jonka ilonpitoon meidän väkemme liittyi.
Esiin kaivettuun Pompeijin kaupunkiin tutustuminen oli kuin olisi matkustettu aikakoneessa 1900 vuotta taaksepäin. Keskellä oppaamme Maria.
Moottoritiet välillä Rooma Napoli olivat näyttäviä. Paluumatkalla otetussa kuvassa näkyy peilissä kuljettajamme, jonka taitavaa auton hallintaa Napolissa saimme ihailla!
Matkan muistelutapahtuma15.11.2017
Matkaa kokoontui muistelemaan 18 yhdistyksen jäsentä Forum Marinum -merikeskuksen tiloihin. Lähes kahden sadan kuvan avulla palauteltiin mieliin retken vaiheita. Matkaa pidettiin yleisesti onnistuneena.
Kiitokset Forum Marinum -merikeskukselle kokoontumistilan käyttöön saamisesta. Paikka on väellemme kovin tuttu ja niinpä kuvien esittelijälle Rooman Forum Romanum lipsahti Forum Marinumiksi!
Tilaisuuden kahvit, mustikkapiirakat ja hedelmät tarjosi jo pitkäaikainen matkojemme järjestäjä Uudenkaupungin Matka- Galleria. Heille kiitokset kahvipöydän antimista!
Muistelutilaisuus oli Daphne -seminaariluokassa 15.11.2017.
Seuraava pitkä matka
Kovasti matkan aikana keskusteltiin seuraavan matkan kohteesta – missä Suomen Joutsen on ollut muualla kuin Napolissa. Yhdistyksen hallitus on asiaa pohtimassa.
Joutsenen sellaisia matkakohteita Euroopassa tai lähialueella, joissa yhdistyksemme ei vielä ole käynyt, ovat mm.
– Espanjan Cartagena,
– nykyisen Israelin Haifa,
– Egyptin Aleksandria,
– Ranskan Marseille,
– Britannian Hull,
– Portugalin Madeira,
– Tanskan Fär-saaret.
Vahvimmin nyt näyttäisi olevan ehdolla Britannian Hull. Suomen Joutsen oli siellä silloisen matkaohjelmansa ”ulkopuolella”, sillä ensimmäisellä matkalla vuonna 1931-32 Fär-saarilla saadut vauriot edellyttivät telakointia. Lähin mahdollisuus oli suomalaisille merenkulkijoille jo ennestään tuttu Hull.
Matka Pietariin 21.-23.10.2016
Matka toteutui alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Turusta lähdettiin bussilla Helsinkiin, josta siirryttiin m/s Princess Marialla Pietariin, tutustuttiin kaupunkiin ja erityisesti merimuseoon sa sen kokoelmiin. Turkuun palattiin samalla laivalla ja busilla.
Matkalla oli mukana kaikkiaan 27 henkeä.
M/s Princess Maria on entinen suomalainen m/s Finlandia. Nyt sen kotipaikaksi on merkitty Malta. Henkilöstö on pääosin venäläisiä. Palvelu aluksella oli moitteetonta ja muun muassa lounaat laivan ravintolassa maittavia.
Yhdistyksen puheenjohtaja (toinen oikealta) seurueineen nauttimassa laivan antimista.
Pietariin tulon tarkastukset veivät aikaa kiusallisen paljon. Vaikka tarkastuspisteitä oli useita, protokollan vaatimat henkilöiden haut passin mukaisesti ja maihinnousulapun tulostus kestivät useita tunteja.
Passintarkastukseen odottavien jono oli pitkä.
Pietarin merimuseo on mittava. Oppaiden kertoman mukaan näytteillä on vain murto-osa kaikista museon hallussa olevista esineistä. Ryhmällemme esiteltiin pääasiassa vain valtava Pietari Suuren ajasta kertova sali. Se oli täynnä laivojen pienoismalleja, sotalippuja, keulakuvia ja maalauksia lattiasta kattoon.
Matkailijat ryhmäkuvassa taustanaan Pietari Suuren salin pienoismallit, liput, taulut ja keulakuvat. Kuvassa vasemmalta ensimmäinen on museon opas ja kolmas paikallisopas ja tulkki.
Museossa oli muutamia myös Suomea koskevia yksityiskohtia. Eräs vitriini kertoi Riilahden taistelusta vuonna 1714. Museon yläkerrassa oli esillä suomalaisilta jatkosodassa saatua sotasaalista ja venäläisen taidemaalarin näkemys psl Ilmarisen miinaanajosta – venäläiseen miinaan.
Venäläisen taiteilijan käsitys psl Ilmarisen ajosta miinaan – miina oli neuvostolaivaston laskema.
Museokierroksen jälkeen matkalaiset siirtyivät ruokailemaan ravintolaan nimeltä 1913. Nimi juontaa siitä, että Venäjän ”paras vuosi” oli tuo 1913, jolloin elettiin ensimmäistä maailmansotaa edeltävää vuotta. Ravintola edusti mainiolla tavalla isäntämaan ruokakulttuuria; ilmapiiri ja puitteet olivat viihtyisät, ruoka hyvää ja annokset oikeat.
Ravintola ”1913” oli viihtyisä ja antimet maittavia.
Kaupunkikierros tehtiin ruokailun jälkeen. Matkalaiset saivat nähtäväkseen tärkeimmät Pietarin kohteet kuten Kristuksen Ylösnousemuksen kirkko (Kirkko veren päällä), Iisakin kirkko, risteilijä Aurora ja Rostra -pylväät. Sää oli kuitenkin pilvinen eivätkä kirkkaat kohteiden värit oikein olleet parhaimmillaan.
Kristuksen Ylösnousemuksen kirkon edustalla oli kaksi Tuhkimo -satuun viittaavaa vesimelonivaunua.
Rostara -pylväät, joissa ulkonemina on laivojen keuloja.
Risteilijä Aurora.
Yhdistyksen matka Pietarin kaupunkiin oli onnistunut. Matkalaiset saivat aimo annoksen tietoa pohjoismaisesta kultturista, historiasta ja itäisen naapurimme tapahtumista ja tästä päivästä. Päällimmäiseksi jäi muistiin, että olimme vierailulla Suuressa Venäjänmaassa, jonka merellinen ajattelu on aina Pietari Suuren ajoista alkaen ollut voimakkaasti esillä.
Vanha linjalaivan pienoismalli Nevan varrella kertoo venäläisestä merellisestä ajattelusta.
Matka Kreikan Ateenaan
(Portcaptains -tapaamisesta on video osoitteessa www.portcaptainsclub.gr – alalaidan Videos -sanaa klikaten)
Matkalaiset kuvattuina Akropolin kukkulalla Erekteion temppelin edessä. Opas on neljäs vasemmalta.
Joutsenen matruuseja Erekteionin edessä takanaan kariatydi-patsaat. Oikealla on matruusi John Konkola, Joutsenen päällikön poika. Yllä olevassa ryhmäkuvassa hänen poikansa John Joni Konkola on viides oikealta.
Yhdistyksen ”pitkä matka” suuntautui tällä kertaa 3.-10.10.2015 Kreikan Ateenaan ja Pireukseen.
Suomen Joutsen vieraili Kreikassa vuonna 1934 mukanaan Suomen vientinäyttely. Ensimmäinen näyttelysatama oli Pireus.
Vanhan tavan mukaan ja käytännön syistä (hotellihuoneet saadaan haltuun yleensä vasta myöhään iltapäivällä) heti lentokentältä lähdettiin kiertoajelulle Ateenaan. Yhtenä tutustumiskohteena oli Stadion, jolla myös Suomen Joutsenen väki v. 1934 kävi.
Ensimmäinen yhteinen illallinen oli illalla Plakassa eli vanhassa kaupungissa. Tämä viehättävä kaupunginosa tuli matkalaisille hyvinkin tutuksi, sillä se oli vain lyhyen kävelymatkan päässä hotellistamme.
Ateenan stadion jolla myös Suomen Joutsenen pojat kävivät v. 1934.
Ateenan Stadion 1934.
Oppaamme Pirjo Fragkopoulos Akropolilla.
Oppaanamme kaikilla yhteisillä kierroksillamme Ateenassa oli Pirjo Fragkopoulos. Matkatoimistomme kertoi, että meille oli valittu paras mahdollinen Ateenan suomenkielinen opas – ja sen kyllä saatoimme hyvin todeta.
Akropolilla, takana Parthenon -temppeli.
Toisena matkapäivänä tutustuimme Ateenan ehkäpä tunnetuimpaan kohteeseen Akropolikseen. Joutsenen matkalaiset v. 1934 kuvauttivat siellä itsensä.
Joutsenen väki kuvattiin Parthenonin edessä.
Erekteion temppelin alkuperäiset Kyriatidi-patsaat pvat uudessa Akropolis-museossa.
Uutta monelle aiemmin Kreikassa käyneelle oli moderni Akropolis –museo, jonka myös katsastimme.
Retki jatkui Pireuksen Mikrolimano -satamaan, jossa nautimme maittavan merenelijöitä käsittäneen meze –lounaan.
Lounas Mikrolimanossa käsitti mereneläviä.
Tiistai oli varattu saaristoristeilylle. Aluksemme nimi oli Kassandra Delfinous, jolla lähdimme Pireuksen Zean satamasta.
Saaristoristeilymme alus oli Kassandra Delfinous.
Zean satama ja sen veneitä.
Matkakohteina oli kolme saarta: Hydra, Poros ja Aegina. Kaikki saaret olivat omalla tavallaan eksoottisia. Ehkä värikkäin niistä oli Hydra, jossa traktorin ja kuorma-auton tehtäviä hoitivat muulit.
Hydran sataman ”vartija” tykkeineen.
Hydran kuljetuksista vastaavat muulit.
Viimeisellä matkaosuudella laivalla oli mukaansa tempaava esitys kreikkalaisista kansantansseista. Mainio tanssityttö toimi myös tarjoilijanamme laivalounaalla.
Kreikkalaista tanssia.
Keskiviikkopäivänä olimme Kreikan merikapteenien (Portcaptains) vieraina Pireuksessa.
Isäntämme ottivat meidät vastaan paikallisen merenkulkusäätiön ”Aikaterini Laskaridi” Foundation tiloissa. Siellä saimme kattavan esityksen säätiön toiminnasta ja kokoelmista.
Pirjo Mavrommatis tulkkinamme Kapteenien päivänä.
Jäsenemme Pirjo Mavrommatis oli Kreikan matkaa valmistellessamme verrattomana yhteyshenkilönä ”kapteenien päivää” järjesteltäessä. Hän auttoi sekä kapteeneita että meitä yksityiskohtien suunnittelussa ja lopulta toimi mainiona tulkkina tapaamisessa.
Säätiön tiloista siirryimme Captains Clubin omiin tiloihin. Siellä Yhdistyksemme luovutti isännille erityisesti isäntiä varten tehdyn taulun Suomen Joutsenesta, taulun takana on lehtileikekuvia Joutsenen vierailusta Pireuksessa v. 1934.
Yhdistyksemme jäsenistöön kuuluu myös suomalaisten laivapäällikköyhdistysten edustajia. Isäntämme saivat heiltä sekä Turun että Helsingin Laivapäällikköyhdistysten pöytäviirit.
Kapteenien Klubin pöydällä SJ-Yhdistyksen luovuttama taulu ja Turun ja Helsingin Laivapäällikköyhdistysten luovuttamat viirit.
Matkalaiset tutustuvat säätiön kokoelmiin.
Isäntämme luovuttivat Yhdistyksellemme oman yhdistyksensä korkeimmat huomionosoitukset: ”Seagull price”, ensimmäisen luokan kultainen mitali ja kunniakirja.
SJ-yhdistykselle luovutetut arvokkaat esineet.
Kaikki matkalaiset saivat vielä mm. kapteenien lakin.
Kapteenien klubilta siirryimme vielä merihistorialliseen museoon, jossa keskityttiin Salamiin taisteluun ja sen merkitykseen itäisen persialaisvaltion laajenemisen pysäyttämisessä.
Kapteenit johdattivat vieraat museonkierroksen päätyttyä Pireuksen purjehtijoiden klubille, jossa matkalaisille tarjottiin maittava lounas.
Todella mielenkiintoisen ja viihtyisän päivän päätteeksi matkalaiset esittivät toiveen, että jossain vaiheessa näkisimme mielellämme isäntäväkeämme myös Suomessa.
Viimeinen yhteinen retkipäivä oli torstai – matkakohteena Peloponnesos tunnetuimpine nähtävyyksineen.
Jo matkaa suunniteltaessa esitettiin toivomus käynnistä Korintin kanavalla. Se olikin nyt ensimmäinen pysähdyspaikka.
Kreikan historia tuli mainion oppaamme kertomana varsin tutuksi. Korintoksen antiikin kaupunki (roomalaisten rakentama) oli yllättävän hyvin saatu kaivetuksi esille.
Mykeneen kaupungin (kreikkalaiskausi) historia Troijan retkeen liittyvine kertomuksineen tuli hyvinkin selväksi.
Epidauruksen teatteri on eräs parhaiten säilyneitä antiikin teattereita ja tunnettu yllättävän hyvästä akustiikasta.
Epidauruksen teatteri, vasemmalla esiintymislavat.
Mykeneen portilla.
Korinton antiikin kaupungin pääkatu.
Korintin kanavan reunat ovat jyrkkiä.
Kreikan Satamakapteenien klubin puheenjohtaja merikapteeni Marinos Tsamis Suomen lipun alla ja SJ-perinneyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Toikka Kreikan lipun alla.
Kreikkalainen kolmisoutu triremi, Salamin taistelun voittoisa alustyyppi.
Matkalaiset lahjalakki päässään.
Matka sujui suunnitelmien ja valmistelujen mukaisesti. Sää suosi matkailijoita – päivittäinen keskilämpö oli 25° C – vain yhtenä iltana satoi vähän. Voidaan siis todeta, että matka oli onnistunut.
Kiitokset matkasta ja matkan järjestelyistä kuuluvat paitsi SJ-Yhdistyksen hallitukselle ja Pirjo Mavrommatikselle, myös matkatoimistollemme Uudenkaupungin Matka Gallerialle, oppaallemme Pirjo Fragkopoulokselle ja tietysti keskiviikon isännillemme Portcaptain´s Clubille.
– Ja tietysti kaikille matkalaisille, jotka lopulta tekivät matkasta todella viihtyisän.
Hydran sataman pienveneitä.
Lehtiartikkeleita Kreikan matkalta
Lisää lehtileikkeitä Ateenasta
Puheenjohtajamme sai uuden kirjeen Ateenasta. Kirjeessä oli mukana sanomalehti ja kapteenien klubin oma aikakauslehtityyppinen julkaisu.
Seuraavassa on kuvat lähetetystä aineistosta.
Tallinnan matka
Yhdistys teki 11.-12.10.2014 retken Tallinnaan. Tallinnan matkamme sujui suunnitellulla tavalla. Matkalaisia oli kaikkiaan 21. Operetti MUSTALAISRUHTINATAR Tallinnassa oli odotetusti korkeatasoinen – ehkä kuitenkin hiukan turhan täysipitkä. Erona Suomessa tuotettuihin operetteihin voitaneen sanoa, että Suomessa pääosissa ovat hyvät näyttelijät, jotka osaavat laulaa hyvin. Virossa pääosissa on oopperalaulajia, jotka näyttelevät hyvin. Tallinnan kaupunkikierroksen opas Jaanika Kullerkup oli erittäin hyvin tehtäviensä tasalla ja saimme paljon uutta tietoa kaupungista ja etenkin kaupunkilaisten kokemasta lähivuosien melko dramaattisestakin historiasta.
Merimuseon – Lennusadam – opas Hermanni Miller oli kyllä hyvin tehtäviensä tasalla mutta myös kiitettävällä tavalla vastaanottavainen uudelle tiedolle, jota matkalaiset hänelle tarjosivat!
Kuljettajamme Jakke Simola hallitsi autonsa ammattitaidolla vaikeissakin paikoissa ja toimi tavallaan myös oppaanamme antoen arvokkaita neuvoja matkaan liittyvissä käytännön asioissa. Raportissaan Yhdistyksen hallitukselle matkan johtaja totesi, että retkellä olleen kaltaisen joukon kanssa oli todella ilo matkustaa.
Tallinnan opas Jaanika Kullerkup kertomassa Vanhan kaupungin historiasta.
Suur Töllin kattilahuone oli näkemisen arvoinen. Kaikki aluksella oli varsin hyvässä kunnossa.
Sukellusvene Lembit on saanut uusia päälliköitä.
Matkalaiset kokoontuneina yhteiskuvaan jm Suur Töllin lankongille.
Ulkomaan matkat
Ulkomaan matkoja on nyt tehty kuusi (Päivitys 2014 kesä). Ensimmäinen matkoista suunnattiin ”Suomen Joutsenen” rakennustelakalle Ranskan St Nazaireen (nykyään STX Ranska) laivan 100-vuotispäivän viettoon liittyen v. 2002. Toinen matka tehtiin v. 2005 Englantiin – tuolloin oli kulunut 200 vuotta Trafalgarin meritaistelusta, joka oli englantilaisen maailmanvaltiuden huippuhetkiä. Kolmannella matkalla käytiin Tanskassa.
Amsterdam v.2009, AMSTERDAMIN replika.
Neljännellä matkalla kohteena olivat Alankomaiden Amsterdam sekä Saksan Bremerhaven, Cuxhaven ja Hampuri. Huhtikuussa 2009 tehty matka oli kuusipäiväinen. Amsterdamin alueella käytiin ihailemassa kukkaloistoa Keukenhofin alueella sekä seuraamassa juuston, puukenkien ja timanttien valmistusta. Merimuseoissa käytiin Bremerhavenissa ja Hampurissa. Viides matka vuoden 2011 huhtikuussa suuntautui Göteborgiin, Lysekiliin ja Osloon. Tavoitteena oli Göteborgissa tutustua VIKING-nelimastoparkkiin, joka oli esimerkkinä, kun Suomen Joutsenesta tehtiin merimiesten ammattikoulu. Göteborgin ja Oslon välillä on Lysekil, jossa etsittiin Joutsenessa olleiden moottoreiden malleja. Löytöjä olivat pääkoneiden uusittu malli ja kaksi Joutsenessa ollutta apukonetta.
Uudempi versio Suomen Joutsenen alkuperäisestä pääkoneesta.
Oslossa Suomen Joutsen vieraili vuonna 1937. matkalaisille tuli selväksi, missä Joutsen oli ollut ja minkälainen oli vierailukaupunki ja sen nähtävyydet. Oslo on koko ajan uusiutuva kaupunki, liikenne kulkee ahtaita katuja ja maan alla. Matkalla tuli runsaasti haasteita löytää haluttuun kohteeseen, mutta hyvän kuljettajan ja sinnikkyyden avulla kaikki suunnitellut kohteet nähtiin eikä mistään myöhästytty.
Kuudes pitkä matka toteutettiin syksyllä 2013 jälleen ”Suomen Joutsenen vanavedessä”, nyt Lissaboniin, jossa alus vieraili kaksi kertaa, ja Ponta Delgadaan, jossa Joutsen kävi viisi kertaa. Yhdistys toteutti suunnittelemansa matkan Portugalin Lissaboniin ja Portugalin Azoreiden Ponta Delgadaan 6. -13.10.2013. Matkalaisia oli mukana kaikkiaan 30.
Portugalilaisen löytöretkien aikaista alusta esittävä mosaiikkityö löytyi Joutsenen veteraanien kertomusten mukaisesti Lissabonin Vapauden puistokadulta. Aluksen keula- ja peräkorokkeella olevat linnut muistuttavat norjalaisten saagojen kertomaa niiden merkityksestä uusien maiden löytämisessä (vrt Raamattu ja Nooan arkki!).
Matka onnistui täysin suunnitelmien mukaisesti, oikeastaan vielä paremmin! Molemmissa kaupungeissa hotelli tervehti matkalaisia tervetulojuomin, matkatoimisto otti hoitaakseen nousseen matkustajaveron ja säätilain haltija helli matkustavaisia parhailla mahdollisilla ilmoilla – vain yksi iltapäivä Ponta Delgadassa oli sateinen. Tavoitteena Lissabonissa oli mm. löytää SJ:n veteraanien kuvailema katuun tehty mosaiikkikuva löytöretkien aluksesta – se löytyi! Tavoitteena oli myös nähdä Joutsenen kiinnityspaikka – sekin löytyi. Vielä kuin historiaa heijastavana Lissabonista oli juuri suuntaamassa avomerelle Suomen Joutsenen kanssa melkein täydellisesti saman näköinen täystakiloitu purjelaiva CHRISTIAN RADICH, tunnelma oli kovin nostalginen! Ponta Delgadassa kävi täysin selville, missä ja miten Suomen Joutsen siellä oli ollut. Oppaat sekä Lissabonissa että PD:ssä olivat perehtyneet opastettaviensa taustaan. Etenkin oppaamme PD:ssa oli ottanut selvää Joutsenen vierailuista tutkimalla paikallisia lehtiä kirjastossa ja luovutti sitten keräämänsä tiedot Yhdistykselle. Suomen Joutsen vieraili 1930-luvulla Lissabonissa kaksi ja Azoreilla viisi kertaa. Siirtymiset toteutettiin lentoina, sekä Lissabonissa että Azoreilla vietettiin kolme yötä. Matkan johtajana toimi Yhdistyksen hallituksen jäsen Juhani Toikka. Hänen määrätietoinen ja asiantunteva ohjauksena ja niin myös matkalaisten aktiivinen mukanaolo kaikessa olivat ratkaisevina tekijöinä matkan onnistumisessa. Yhdistyksemme matkoista nyt toteutunut oli niitä harvoja, jolla kaikki sujui vähintään niin kuin oli suunniteltu ja matkatoimistolta tilattu. Matkan johtaja ja Yhdistyksen pj huolehtivat henkilökohtaisesti uusikaupunkilaisen MATKA GALLERIAN kiittämisestä – matkatoimisto voisi hyvinkin olla myös seuraavan pitkän matkan järjestäjä!
Seitsemäs matka tehtiin Tallinnaan 11.-12.10.2014 – siitä on raportti yllä.
Kotimaan matkat
Kotimaassa yhdistys on tutustunut useiden merikaupunkien nähtävyyksiin. Syysmatka Maarianhaminaan 18.-19.10.2012 Yhdistyksen matka Maarianhaminaan toteutui suunnitellulla tavalla. Tosin suunnitelman mukaan joukkoa olisi noin 30, mutta mukana olikin kaikkiaan 53 jäsentä – suurin osallistujamäärä milloinkaan Yhdistyksen matkalla!
POMMERNin salonki retkeläisten tarkasteltavana.
Kiertoajelu ulottui Kastelholman linnalle. Mainio oppaamme Gun Styrström kertoi elävällä tavalla Ahvenanmaasta ja Maarianhaminasta ennen ja nyt. Merenkulun oppilaitokseen tutustuimme koulun opettajan Bengt Malmbergin opastuksella. Ehkä parhaiten jäi mieleen simulaattoriohjaamo, jossa oppaamme demonstroi, miltä myrsky tuntuu. Ahvenanmaan Merimuseo ja sen POMMERN-laiva olivat uusiutuneet – tilaa museossa on nyt kaksi kertaa enemmän kuin ennen peruskorjausta. Museossa ovat näyttelyesineet hyvin esillä ja mm. HERZOGIN CECILIEn päällystömessi yhtä hienosti tutustuttavissa kuin aiemminkin.
Retkeläiset tarkkaavaisina Maarianhaminan Merenkulkuoppilaitoksessa.
Laivamatka sujui menomatkalla yhteiselossa neuvottelutiloissa. Matkaajille kerrottiin Ahvenanmaan ajankohtaisista asioista kuten Shamppanjahylystä ja talvisodassa uponneesta neuvostolaivaston S-2- sukellusveneestä. Matkaajille kerrottiin myös Yhdistyksen suunnittelemasta Lissabonin – Azorien matkasta. Paluumatka tehtiin vapaamuotoisesti – viimeisen kerran retkikunta oli yhdessä laivan Buffetin paraatipaikoilla nauttien notkuvien pöytien antimista ja merinäköalasta.